Kiitos kommenteista! Tänään olen ollut suorastaan työkyvytön tuon eilisen takia.Mietin,että voisinko tehdä ilmoituksen tehnyttä vastaan korvausvaateen järkytyksestä johtuvasta työkyvyn sekä ansionmenetyksestä.Yrittäjillä tämä on raskauttavaa jos ei pysty tekemään töitä....
  No mutta.Soitin kuitenkin poliisilaitokselle ihan kysyäkseni,että onko meillä mitään mahdollisuuksia saada ilmoittajan nimeä selville.Kyseessähän oli perätön ilmoitus.Ajattelin jopa,että kyseessä on joku kiusaaja.Enkä välttämättä usko,että kyseessä olisi koira vaan kiusa.Eläinsuojelun ihmisillä on oma vaitiolovelvollisuus ja säännöt.Ne ymmärrän hyvin.
  Poliisi tuumaili,että ilmoittaja tulee tutkinnassa esiin jos teemme rikosilmoituksen asiasta.Päätimme siis mennä torstaina poliisin pakeille.Kenelläkään ei ole oikeutta tällaisen perättömän jutun julkaisulle.
  Nimellä emme tee mitään,sillä emme ole lynkkaamassa ilmoittajaa.Haluamme tietää,onko hän naapuristossamme vai ei ja mistä sai moisen päähänsä.Saatamme jopa estää hänen seuraavan perättömän ilmoituksensa.
  Soitin illalla koiran kasvattajalle ja kerroin tilanteen.Kysyin,voisinko antaa tarvittaessa hänen numeronsa jos koirasta tarvittaisiin tarkempaa tietoa.Hän suostui epäröimättä.Vapaasti voi myös soittaa koiramme eläinlääkärille,joka on hoitanut kaikki perheemme lemmikit kehdosta hautaan.Lisätietoja antanee myös koirakoulun opettaja,joka on muuten koulutukseltaan koirapsykologi.
  En ole suoranaisesti vihainen vaan järkyttynyt.Tosin osasin ennakoida miltei tällaisetkin asiat kaupunkiinmuuton tuomaksi lisämausteeksi.En uskonut,että meitä kytätään näin voimallisesti.Naapuriinpäin ei siis uskalla edes pieraista ilman terroristin leimaa.
  Tämä vaikuttaa perheemme arkeen.Oma mielenrauhani on tipotiessään.Olen ollut käsittämättömän vihainen ja samalla alkavan masennuksen kourissa.Tuntuu etten todellakaan jaksa enää kovinkaan kauan.Silloin kun menee hyvin niin tulee joku käsittämätön asia,mikä suistaa kaiken raiteiltaan.
  Ja sitten ovat ne kaikki tämänkin vuoden aikana koetut ihmissuhdekuviot,huolet ja murheet niin opiskelun ja työnkin kannalta.Matto kerta toisensa jälkeen jalkojen alta.Ja aina luulee,että jaksaa nousta takaisin.Kaikella on aikansa ja kertansa.Jossain on viimeinen piste.Ehkä se on viimein nenäni edessä,yhden askeleen päässä.Katsotaan.
  Huomenna tulee ensimmäinen joulutavarakuorma...