Kiitos meemivastauksesta!Minäkin oikeasti kuulun niihin,jotka eivät meemeilystä kovinkaan välitä,mutta...tämä oli lyhyt ja mielekäs.Pidin myös siitä meemistä,jossa etsittiin Wikipediasta tapahtumia omana synttärinä.Se oli kivaa vaikkakin siihen meni rutkasti aikaa.
  Olen nukkunut aamulla pitkään.Sitten tempaisin treffeille kahvipannun kanssa.Imuroin ja siivosin Muistojen taloa.Kävin Tappuran kanssa kaupassa hakemassa pari purkkia kermaa ja muuta tarpeellista kuten esimerkiksi piimää vatsan hellimiseen.Vielä en uskalla jättää sitä pois.
  Tuunasin pihalla kottikärryillä kiviä portinpielien koristeiksi.Tein kivirivistöjä,joiden koloihin laitoin hiekkaa.Piha alkaa olla hieno.Punaiset laatat on asennettu ja kivituhkalla on muotoiltu käytävät.Rakkaani on tiivistänyt maan jyrällä.Rappujen viereen ostimme tummasta puusta valmistetun,pienen terassisarjan,jossa on pöytä ja kaksi tuolia.Kukkapenkit on kivetty ja lammikko on valmis.Kelpaa nauttia.
  Paistoin ison kasan lettuja,joiden väliin vaahdotettiin kermaa vadelma-mustikkahillon kaveriksi.Meillä vietettiin nimipäiviä.Vanhempani tulivat kahville ja viipyivät jonkin aikaa.
  Kastelin vielä kukkia ja istuin pihakeinussa.Sadetin portinpielet,jotta hiekka painuisi kivien lomiin.Sitten saunaan,bloggaamaan ja unten maille.Huomenna esivalmistelen töihinpaluutani ja alan laskeutua arkeen.
  Loma on pian ohi.Tuntuu oudolta palata töihin.Pitkä syksy ja talvi ovat edessä.Onneksi valopilkkuna ovat opiskelupäivät,jolloin tapaan kollegoitani ja voin vaihtaa kuulumisia.Kaikki etätehtävätkin on palautettu.
  Näin se elämä kulkee kuin virta kivien lomassa.Eteenpäin vaikka mutkitellen.Talvi jäätää ja kesäsateet lisäävät virtaa.Liike ei pysähdy,se muuttuu ajanjaksojen mukaan.Niin se on ollut ja tulee kai loppuun asti olemaankin.Kuka tietää onko huomenna toivoa olemassakaan?
  Sisälläni asuu edelleen rauha.Toisaalta pelottaa,sillä en ole tottunut tällaiseen olotilaan.Mietin,onko tämä vain tyyntä myskyn edellä ja jos on niin millainen myrsky on odotettavissa?Jos sellainen tulee,se ei ole pieni.
  Toisaalta uskon,että rauha on pysyvä olotilani.Se on kestänyt poikkeuksellisen kauan.En ole suuttunut mistään pitkiin aikoihin enkä stressannutkaan.Olen uskonut selviytyväni ja tehnyt asiat yksi kerrallaan.Uskon,että olen vihdoin saavuttanut lopullisen syklini.Minä olen kasvanut omaan mittaani.Kaikki on tässä.
  Ja voiko elämässäni tulla enää pahempia pettymyksiä tai kolauksia,joita olen jo saanut osakseni?Ei yhdestä likasaavista riitä loputtomiin kaadettavaa.Olen kaikesta selvinnyt tähän asti ja selviän varmaankin jatkossakin.Jos en selviä niin hyväksyn senkin.Kaikella on rajansa,minullakin.Uskoisin täyttäväni ihmisyyden määritelmän.
  Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.Tämä päivä on ollut varsin nautinnollinen.Kiitos siitä.