Kiitos kommenteista!Bloggailen katsomaan teitä ihan pian.Ensin vuodatan hiukan.
 Inhoan sanaa kiire.Se on kokonaisvaltainen,hallitseva ja kuitenkin täyttä soopaa.Ihmisellä on aikaa jos haluaa.Kiire on ihmisen keksintö ja yleensä se on itse aiheutettua.Kuten tämäkin.
 Järjestimme Toukalle juhlia,joihin rakkaani intoutui kutsumaan molemmat kummiperheet,kahden mummolan väen ja pikkuserkkunsa.Mielenkiintoiseksi asian teki se,että toisella kummeista on uusi mies,jonka hän ilmoitti lapsineen mukaan (siis myös miehen lapsen).Inhoan tilanteita,jolloin täysin vieras ihminen tulee kotiini vaikkakin pidän ihmisistä heihin tutustuttuani.
  Eli tiedossa oli kaaoksen siivoaminen.Työni luonteen vuoksi siivoan kotona harvoin ja haluan pitää kotini eräänlaisena oman perheen linnoituksena,joka on oikeasti sellainen kuin on kaikkine vaatepinoineen ja villakoirineen.Koti on rauhoittumista varten,ei kliinistä siivousta varten.Siivota pitää sen verran,että on jokseenkin puhtaat lattiat,raikkaat petivaatteet,hammastahnaton vessa jne.
  Mutta,JOS järjestäisin vaatteet sitä mukaa kun ne heitän päältäni pois joko pyykkikoriin tai kaappiin,NE EIVÄT kasaantuisi minnekään.Olisi siistiä.JA JOS kaikki muutkin tavarat veisi heti käytön jälkeen omille paikoille,olisi pöydillä tilaa,lehdet paperinkeräyksessä jne.EI TULISI STRESSIÄ SIIVOUKSESTA,kiireestä puhumattakaan.Mutta kun EI.........
  Siis päivät töissä ja illat siivottiin.Lopuksi kaaduin sänkyyn ja näin painajaisia.Minun rauhaani uhattiin.Mutta,juhlat oli hienot.Oli kiva tavata taas tuttuja.Kakkua syötiin ähkyyn asti.Ja olen aivan puhki.Huomenna on vielä työpäivä,sitten vapaata.Ja nyt vedän sunnuntaina lärvit!
  Toukalle ja Tappuralle tuli postia tanssiseurasta.He varmaankin aloittavat ensi viikolla tanssijan uransa =) eli kokeilevat onko kivaa.Jännittää.Mutta kun lapsilla täytyy olla harrastus,niin kokeillaan tätä.Ensimmäinen kurssi on tanssileikkikoulua,johon Toukka ja Tappura menevät yhdessä.Katsotaan.
  Nyt käyn tuolla tanssiseuran sivuilla ja sitten tulen bloggaamaan.
  Mun on pakko jatkaa kun en saa tätä asiaa mielestäni.Jäin pohtimaan,sitä miten toiset parit eroavat ja sitten jatkavat taas uuden kumppaninsa kanssa tavallista elämää.Mietin pareja,jotka ovat eronneet lähipiirissämme ja sitten pian esitelleet uudet kumppanit.Asiassa ei ole mitään väärää tai pahaa,toivon kaikille onnea.Mutta,lähinnä on ollut outoa tottua näihin uusiin parisuhteisiin,uusiin ihmisiin.
  Jotenkin jään jumiin miettimään,millainen parisuhde kullakin eronneella on ollut?Millaiset häät he ovat aikanaan viettäneet ja miten he ovat onnellisuuttaan ilmaisseet?Millainen rakkaus heillä on aiemmin ollut?Kenen rinnalta he ovat vaihtaneet nykyisen kumppanin rinnalle?
  Mietin itseäni.Kuka rinnallani seisoisi tulevaisuudessa?Jos hän olisi eronnut isä niin kenestä hän on eronnut,millaisen elämän hän on elänut edellisen puolisonsa kanssa?Miten esittelisimme toisemme kaveripiireillemme ja miten voisimme sulautua uudeksi perheeksi?
  Uskon,että nuo eronneet ystävät ja heidän uudet kumppaninsa miettivät samoja asioita.Mahtoikohan tuo juhlissamme ollut mies jännittää muiden reaktioita?Miettikö hän miten soveltuu joukkoon?Vai oliko hän valmis kokemukseen luottaen uuteen kumppaniinsa?Ufo maan päällä?
  Entä me muut?Minulle tilanne oli outo.Takaraivossani heijastui tietty kuva aiemmasta tilanteesta.Nyt kuvaan maalattiin uusi ihminen.Minun piti tutustua häneen.Ehkä ajattelen liian monimutkaisesti.Ja ajattelenkin.Nämä uusioperheet ovat tavallisia.Eikä minulle oikeasti kuulu kenenkään muiden parisuhdeasiat.Uusi kuva kuitenkin hämmentää kun on tottunut vanhaan ja tuttuun.