Lupasin etten kirjoita työasioista,mutta on pakko niitä sivuuttaa.Terävä tuli tänään kanssani iltapäiväksi töihin.Hän tupsahti sisään kesken opiskelijapalaverin.Ensimmäiseksi hän ilmoitti opiskelijalleni,että äiti aloittaa työt kahdenkymmenen minuutin kuluttua.Kellon käveltyä tuon ajan,Terävä katsoi tuimasti opiskelijaa ja ilmoitti,että nyt kello oli kolme ja työt aloitetaan.Eväsmaksalaatikon hän nauttisi kello neljä,tasan.Niin kävi.
  Essu tiukasti eteen ja poika aloitti työt.Laitoimme yhdessä uusia tuotteita esille ja veimme vanhempia takahuoneeseen odottamaan poistoa.Poika kysyi lupaa,saisiko tehdä poistettavista jotain.Lupasin.
  Kohta Terävä seisoi takanani ja esitteli teostaan. -"Mä vähän leikkasin tuolta ja tuolta,ja laitoin ton tonne.Tämä on minun näkemykseni tästä tuotteesta ja mä myyn nää mummolle hintaan ilmaiseksi." Seisoin ällistyneenä ja katselin saksien silpomaa tuotetta pojan kädessä.Hänen näkemyksensä,tuumailin,ja myydään mummulle ilmaiseksi.Toisaalta olin sydänkohtauksen partaalla ja toisaalta sanoinkuvaamattoman mykistynyt pojan luomuksesta.
  Seurasi lisää tuotteiden järjestämistä hyllyyn ja hintalappujen liimailua.Asiakkaan tullessa poika halusi pakata ostoksen ja lyödä summan kassakoneeseen.Sitten taas luotiin uusia muotoja.Välillä syötiin se maksalaatikko.Siinä syödessä poika totesi harjoittelevansa vielä muutaman päivän alaa ja sitten tulisi töihin kauppiaaksi.Että näin.
  Mietin tuota eilistä hajatelmaani perheyrityksestä.Taitaa olla tähtiin kirjoitettu juttu tämä lasten jatkaminen firmassa.Terävällä on ainakin siihen viittaavat otteet ilman minkäänlaista tönimistä asian suuntaan.Hän oli firmassa kuin kotonaan ja tuntuu,että liiankin kotonaan.Jotkut ehkä syntyvät yrittäjiksi,mene ja tiedä...
  Muuten päivä oli laiskanpuoleinen,miltei hiljainen.Jostain syystä lähestulkoon kaikki ystäväni saivat yhtä aikaa päähänsä soittaa minulle.Kiva oli heistä kuulla ja päivä oli muutenkin rauhallinen,että ehti jutella.
  Kotona olen päässyt taas askeleen päähän sydänsuruistani.Vielä olen riippuvainen iltapuurosta.Taitaa jäädä tavaksi.Läskilaskuri kohta pamahtaa kun pudotan puuron päälle tuijottavan voisilmän.No,kilot tulevat ja menevät ja olen sopinut itseni kanssa etten ota niistä paineita.Taidan poistaa koko läskilaskurin kunhan ehdin.
  Mutta Ikivalkean tähtikuviossa kaikki on ennallaan.Arvaatte kai,että tänäkin iltana suljen silmäni ja matkaan suklaasilmän luo unikuviin.....

Ensin kierrän Blogistanian kiertoradan!!!! Ottakaa koppi!
ps.Taskurapu on rakastunut ja Huopikas tutkailee tilannetta....