Rauha on laskeutunut maahan.Eilen istuin pihakeinussa myöhään illalla ja nautin saunasiiderin.Ilma oli lämmin.Paljaat varpaat hengittivät pieniä tuulenvireitä.Koko kortteli oli hiljentynyt.Muutama lintu vielä lauloi.
  Edessä on vielä jonkun matkaa kesää.Sitten alkaa syksy.Pimeä ja viileä.Elokuusta aletaan pienin askelin valua kohti joulua.Silloin on aika mennä messuille katsomaan,mitä jouluksi on tarjolla.Elokuuhun on pitkä aika elämää.
  Hengenheimolaiseni on antanut minulle uuden lempinimen.Pidän siitä.Olkoon se uuden ajan alku.Toistaiseksi se on vain meidän yhteinen,mutta ehkä joku päivä tuon sen yleiseen käyttöön.Nyt nautin tästä pienestä ylellisyydestä.Minulla on joku,jonka kanssa jaan jotain ainutlaatuista,samoja ajatuksia ja tuntemuksia ilman mitään sen kummempaa.
  Aloitin Terävän neuleen.Virkkaan ison kasan isoäidinneliöitä ja kokoan niistä sitten lopulta edestä aukeavan,hupullisen neuleen.Tappuran hupullisesta villapuserostakin tuli loppujen lopuksi hieno.Toukan mekko valmistuu hitaasti,mutta varmasti.Kelpaa minulle ja lapsille.
  Minusta tuntuu,että käsissäni on kokonainen maailmani.Hohtavan kultainen,pieni,mutta kuitenkin niin suuri etten jaksa sitä kaikkeutta ymmärtää.Nyt nautin asioista ja tästä hetkestä.Ottakaa kiinni!!!