Kiitos kommenteista!Olen oletettavasti hengissä.Karpalopillerit ovat auttaneet.Olen myös lojunut pitkiä aikoja kotona ollessani sängyllä ja levännyt.Pahinta on ollut liikkuessa.Kaikki loppuu aikanaan.Tämä myös.Sitä odotellessa.....
  Tänään yhden morsiamen äiti haki tyttärensä hääkukat.Vihkiminen alkoi hetki sitten eli klo 18.Äiti oli tyytyväinen ja luultavasti tytär myös.Tilausta jättäessään he kertoivat kuinka olivat kulkeneet kaupasta kauppaan mallinsa kanssa.Joku kauppias oli sanonut ettei osaa ja toiset taas tuumailleet etteivät rupea sellaista tekemään.Sitten loppuviimeksi yksi kauppias oli neuvonut parin minun luokseni ja mainostanut,että osaan sellaisen tehdä.
  Olen todellakin tehnyt samalla tekniikalla aikaisemminkin kimppuja.Työlästä kyseisen mallin tekeminen on.Kukat on oltava erityisen laadukkaita ja tuoreita,jotta ne kestävät.Virheetön ulkomuoto on myös tärkeää.Kimppu kootaan lähestulkoon tuhannesta osasta ja aikaa kuluu reilusti.Tosin kun tekniikka on minulle tuttu niin aikaa ei enää mene kovin kauan.Pidän mallista.
  Kyllähän minä soittelen sidonnanopettajalleni usein ja juttelemme tulevista töistäni.Arvostan neuvoja,joilla moni asia sujuu helpommin.Silti rikas mielikuvitus ei ole pahitteeksi.Yleensä varmistan kokeneemmilta sen,kestääkö kukka ajattelemani tekniikan.
  Minusta on tulossa kovaa vauhtia tekniikkanero,sillä asiakkaani eivät tyydy perinteisiin juttuihin.Nytkin tilauksessa olevat morsiuskimput ovat sellaisia,joita en ole koskaan edes nähnytkään.Mielikuvitushan on rajana.Elämä on.
  Liikkeeseeni pompahti eräs hyvänpäiväntuttu,joka on ajatellut ostavansa kukkakaupan.Hän kyseli myynnissä olevia.Lupasin kyselle ja laittaa hänelle viestiä.Kuulema on kyllästynyt olemaan toisen palveluksessa.Ohjasin hänet myös koululle katsomaan peruskurssien alkamisajankohtia.
  Peruskurssilta saa jonkinlaisen pohjan kukkakaupan töihin.Sen opeilla voi aloittaa työt ja työssäoppimisen.On hyvä olla joku kokeneempi tutorina,jolle soitella ne hyvät ja hölmöt kysymykset.
  Koulutus on avainsana tälläkin alalla.Täytyy olla alan ammatillinen koulutus,että pärjää.Vaatimukset tiukkenevat ja se pärjää,joka on avoin sekä sitoutunut oppimaan.Ihminen oppii koko elämänsä ajan.Ja muutenkin kuin virheistään.
  Siivosin ja järjestelin myymälää.Sain naapurista rottinkisen puhelinpöydän,jossa on myös tuoliosa.Nyt se sopii hienosti paikalleen ja asiakkaat voivat istua siinä selaamassa kuvastoja tai kirjoittaa kortteja.Tai sitten siinä voi levähtää vanhus tai sitten se voi toimia äijäparkkina kun naisväki tekee ostoksia.Ihan miten vaan.
  Ajattelin tänään katsoa televisiosta tangolaulajia.Mervi Kopola (vai Koponen?tai jotain tuonnepäin) on ehdoton suosikkini.Hurmaannuin hänen laulaessaan Myrskyluodon Maijaa.Miehistä en osaa sanoa.
  Huomenna menen töihin ja luovutan loput häät.Sitten ehdin rakentaa naapurille kiitoskukkaseksi kukkakorin.Huilaan ja voimistelen näppejäni.On perin tyytyväinen olo.