Vuosi vaihtui.Katselin televisiosta vuoden vaihtumista Senaatintorilla.Siellä pastori (?) puhui tulevan vuoden olevan "kuin tyhjä malja,joka annetaan meille täytettäväksi." Ja tuo malja meidän pitäisi täyttää vuoden aikana erilaisilla asioilla.Sitten katselin Juice Leskisen livekonserttitaltiointia.Katselin raketteja ja menin nukkumaan.Olin selvinpäin ihan siltä varalta,että puhelimeni saattoi soida ja ilmoitettaisiin,että joku oli pamauttanut raketin firman suurista lasi-ikkunoista sisään ja minun pitäisi saapua paikalle.Ei soinut,onneksi,tänäkään vuonna.
  Kävimme koiran kanssa kävelyllä kahdeksan hujakoilla.Hämäräisellä kävelypolulla leijui märkää usvaa.Raketeista lähtevät savut jäivät matalalle ja kansoittivat laajan alueen.Poltimme pihassa tähtisadetikkuja.Söimme nakkeja ja salaatteja.Siinä se.
  Yö oli outo.Raketit hiljenivät ja oli hiljaista.Missään ei liikkunut mitään tai ketään.Oli tyhjää.Katselin ulos ja näkymä oli kuin Deadwoodin kaduilla kuoleman jälkeen.Maa oli huurteinen,paljas,ilmassa riippuivat sadepisarat.Kaikki oli todellakin hiljaista.
  Mietin,että tämä oli nyt sitä maljan pohjaa.Tyhjää ja metallista,äänetöntä.Tunsin,kuinka taas tässä kohtaa vaihtui elämässäni uusi sykli.Tämä vuosi tulee olemaan minulle hyvin tärkeä.Olen nyt koonnut tähänastisen elämäni varrelta pohjaa,joka nyt on valmis.Seuraa rakentamisen aika.Jos rakennan korttitalon,puhallus voi sen sortaa.Jos rakennan tiilestä tai kivestä,vaatii se enemmän työtä,mutta on kestävämpi.
  Tunnen,että tänä vuonna vastuuni lisääntyy ja epäonnistumisen riskit ovat suuret.Ilmassa on pelkoa,mutta myös valtavasti mahdollisuuksia.Mitä minä olen vuoden lopussa?Hyvän vuoden elänyt,kasvanut ihminen vai kaiken menettänyt ja epäonnistunut olento?Siis matkaan!