Kiitos kommenteista!Ja kyllä minä ihan tavallinen olen,vaikka Obeesia toista tuumaileekin.Elämäntapani on vain hiukan erilainen.Olen syntynyt toimimaan ja elämään toiminnan keskellä.Minulle on normaali olotila suorittaminen,omien rajojen hakeminen ja ainainen stressaaminen.Jos en koe stressiä tai painetta,en osaa elää.Joku luulee,että yritän päteä tai loistaa,mutta se kuuluu luonteeseeni.Olen aina epäluuloinen ja nöyrä,epäilen osaamistani ja haluan oppia uusia asioita.En ole valmis ja tuskin koskaan olenkaan.
  Olen oppinut selviytymään kekseliäisyydellä.En tahdo kangistua kaavoihin.Haluan olla erilainen ja ehkä hienoisesti erikoinenkin,mutta vaan viihtyäkseni omassa elämässäni.Kyllä,tahdon rikkauksia ja haluaisin rahaa voidakseni käyttää sitä ostaakseni itselleni paikan veden ääreltä.Paikan,johon kohoaisi Villa Unelma ja jonne voisin kadota tästä maailmasta.(Obeesia,edellinen asuntomme ei ollut sitä...)Paikka,jossa olisi vain perhe,rakkaimmat (jäljellä olevat) ystävät iltojen vietossa ja muutama rakas eläinystävä.Paikka,joka olisi oma.
  Koen iloa tehdessäni käsilläni työtä,jota rakastan.Yrittäminen ei ole helppoa.On taisteltava kuukaudesta kuukauteen sesonkiherkällä alalla saadaksen kasaan vuokran,lainanlyhennyksen ja ostojen vaativan rahan.On osattava ajatella kuukausia eteenpäin.Osattava ostaa juuri oikeita asioita sisään ja osattava muokata niistä myyntiin sopivia tuotteita.Mutta,minut on luotu ideoimaan,laskemaan ja kokeilemaan.Ja mikä tärkeintä,oppimaan virheistäni.
  Oikeastaan minä olen onnellinen juuri nyt.Sesonki on meneillään.Pelimerkkejä kilahtaa kassaan.Tämä kuukausi on turvattu ja seuraavien kuukausien haasteet odottavat edessä.Minä selviän kunhan kuuntelen minua vanhempien kollegojen neuvoja,joita muokkailen omaan osaamiseeni.Minä pärjään jos uskallan luottaa itseeni ja osaamiseeni.Minä olen tavallinen,ihan tavallinen,mutta myös ainutlaatuinen yksilö.