27.07.2008 - 21:59
Minusta on tullut jotain tai jokin sen reissumme jälkeen.Kaikki alkoi siitä kun todellakin tajusin kuinka kallista eläminen täällä kotimaassa on verrattuna vaikka Viroon ja Liettuaan (Latvia olikin jotain ihan muuta).Jotkut kellot alkoivat kajahdella päässäni ja yhtäkkiä minun ei tehnyt mieli ostaa enää mitään (ruokaa ja päivittäisjuttuja sekä lankaa ei lasketa).
Minun vanhat tavarani muuttuivat hetkessä tärkeämmiksi.Minusta tuli ekoihminen,haluan käyttää niitä,joita minulla jo on.Jos haluan uutta,tuunaan vanhasta tai ompelen tai kudon tai askartelen.En tee tätä rahan vuoksi vaan siksi,että tajusin kuinka tyhmää itse ostaminen oikeastaan on.Ja jos ostan niin ostan sellaista ajanhammasta kestävää,kuten muumimukeja ja Marimekon kangasta (jälkimmäisen arvon kestosta en mene takuuseen nyt kun uusi mies on johdossa).
Palkkarahani annan Rakkaalleni,jotta hän voi käyttää ne ruokamenoihin,remonttitarvikkeisiin tai lasten tarvejuttuihin.Minä maksan lapsilisästä päivähoitomaksun ja lainanlyhennykseni.Muuhun en rahaa tarvitse.
Olen lopettanut muunkin tuhlaamisen.Olen tarkempi sähkön ja kaiken muun suhteen.En käytä puhelintakaan niin kuin ennen,minulla ei yksinkertaisesti ole tarvetta soittaa kenellekään.
Katson mitä kaupsta ostan,jotta ei tarvitsisi lihottaa kompostia.Ostan tuotteita,joiden pakkauksista saa jatkokäyttöä.Jukurttia ämpärissä tai salaattikastiketta pullossa,johon voi laittaa joulusinapit tai sitten pakkauksia,joilla voi sytyttää saunanpesän.Näin tein toki ennenkin,mutta eri syystä.
Minusta tuli myös tyytyväisempi elämääni kohtaan,sillä minulla on jo kaikkea,mitä tarvitsen.Olenhan elämäni aikana hamstrannut kaikki minua miellyttävät esineet,kankaat sun muut.Ja sitten minulla on "yläkerrassa" kirjoitettu kohtalo,jota en voi muuttaa.Kaikki on tulema niin kuin on kirjoitettu.Miksi minä stressaisin mistään.
Ainoa minkä todella haluan on mökki,joka todennäköisesti tulee minulle perinnön kautta.Kaikkea voi vielä tapahtua.Miksi minä stressaisin kun en voi kerralla elää kuin yhtä päivää.Eilinen on takana ja huominen tulossa.En voi vaikuttaa kumpaankaan.
Minä olen levännyt kutomisteni,mökkeilyni,töideni ja kaiken muun ohessa.Ollut vaan omissa oloissani.Vieraita en ole pyydellyt enkä ollut yhteydessä juuri kehenkään muuhun kuin työporukkaan ja perheenjäseniin.
Kai sitä täytyy sanoa,että olen tullut sinuiksi elämäni kanssa.Se kulkee oikeaan suuntaan.Aina välillä tapahtuu jotain,joskus ei mitään.Täytyy katsoa päivä kerrallaan,sillä huomenna kaikki voi olla toisin.
26.07.2008 - 17:38
Kiitos kommenteista!
Tänne minä olen nyt hukkunut,Mikä-mikä-maahan.Päivät ovat laiskanpulskeita,miltei pyöreitä ja vaeltavat tasaisena nauhana taivaanrannassa.
Täällä minun on hyvä olla.Kaukana kaikista kummituksista,yksin yön sylissä ja paisteessa lämpimän auringon.Enkä minä ole läheskään kuollut,mietin vain hiljaisuudessa tämän suunnattoman suuren elämän avaruuksia.
Täällä minä olen,siellä sieluni maisemissa.
26.06.2008 - 22:04
Kiitos kommenteista! Nyt on pakko blogata ihan pikkuisen,sillä on pakko päästä toitottamaan,ETTÄ MINULLA ON AARRE!!!!!
Ostin tänään kangaspuut.Rakkaani työkaveri oli tuumaillut myyvänsä kangaspuut,jotka olivat ikävästi tiellä hänen varastossaan.Kukaan ei niitä käyttäisi.No,miksi en uskaltautuisi mattojen kutomisen maailmaan ja ostaisi kangaspuita?
Niin kävi,että tänään lähdimme hakemaan harrastetta kotiin.Silmissäni siinteli kuvajainen kangaspuista,jollaisilla olin nähnyt sukulaisteni kutovan....No,varaston uumenista eteeni kannettiin kangaspuuvanhuksen osat.Tämä yksilö on yli 100-vuotias ja jonkun taitavan puusepän tekemä.Hiukan on kyläseppä autellut ja takonut metalliosia!!
Ajatelkaapa,että vintissäni on kokoamista odottamassa oikea aarre.Pala historiaa.Nähtäväksi jää,koska tuo komistus on saatu kokoon ja toimimaan ihan oikeasti...
Joku tietysti kysyy,että paljonko maksoin aarteestani.Vain 50 euroa.
Tässä laatikossa on lankasukkuloita,joissa on lehmän sarviluusta tehdyt päät.Sain mukaan myös ihan ohutta pellavalointa ynnä muita pieniä tarvikkeita.
Näissä merkeissä mennään.Kyllä elämä on ihanaa..........(tänään en bloggaa vaan hiivin vinttiin katsomaan mitä muista laatikoista löytyy)
